4 hyvää syytä harjoittaa kehomeditaatiota säännöllisesti

Vaikka kehomeditaatioharjoituksen perusperiaatteet ovat hyvin yksinkertaiset, niiden avulla moni on ensi kertaa hahmottanut merkitsevän eron tuntemuksen kokemisessa ja tuntemuksen ajattelemisessa. Siksi kehomeditaatio onkin yksi parhaimmista harjoituksista, jonka avulla voi tutustustua mindfulness-harjoitteluun ja tietoisuustaitoihin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä on kehomeditaatioharjoitus ja miksi harjoitusta kannattaa tehdä säännöllisesti.

Mikä on kehomeditaatio-harjoitus?

Kehomeditaatioksi kutsutaan harjoitusta, jossa suunnataan tietoisesti huomio kuhunkin kehonosaan kerrallaan. Harjoitus voi kestää minuutin pikaskannauksesta tuntiin tai jopa pidempään. Harjoituksen voi tehdä äänitteen avulla, jossa huomion suuntaaminen tehdään ohjatusti tai ilman äänitettä. Huomio voidaan ohjata tietoisesti kuhunkin kehon osaan vuorotellen tai annetaan tuntemusten nousta vapaasti. Tyyli on niin sanotusti vapaa, mutta pakollinen. Halutessasi saat käyttöösi kehomeditaatiota varten tekemäni maksuttoman äänitteen. 

Kehomeditaatiossa esiin tuleviin tuntemuksiin ja kokemuksiin tulisi pyrkiä suhtautumaan uteliaasti ja ennakkoluulottomasti. Verbi pyrkiä oli edellisessä lauseessa siitä syystä, että sisäinen höpöttelijäsi tai sisäinen kriitikkosi yrittää ehkä kertoa sinulle muuta. Sisäinen höpöttelijämme, joka ajattelee ja prosessoi taukoamatta kaikkea, vaimenee, kun suuntaamme huomion kehoon. Sisäisen höpöttelijän hiljeneminen tuntuu kuin pitkältä viikonloppuvapaalta! Seuraavaksi käyn läpi neljä syytä, miksi kehomeditaatiota kannattaa harjoittaa säännöllisesti.

Neljä syytä harjoittaa säännöllisesti kehomeditaatiota

1. Sama harjoitus, mutta erilainen kokemus joka kerta

Harjoituksen avulla voi tuntea, että ei ole yhdestä puusta veistetty, vaan eri osissa tuntuu erilaiselta. Kokemus voi olla hyvinkin erilainen eri harjoittelukerroilla eikä kahta samanlaista kehomeditaatiota ole. Tuntemuksissa voi olla myös puolieroja eli vasen ja oikea puoli tietystä kehon osasta eivät olekaan samanlaiset. Joissakin kohdissa voi tuntua kihelmöintiä, kipua tai eri kehon osien lämpötilat vaihtelevat. 

Monilla on myös kohtia, joissa ei tunne mitään. Joku ei tunne mitään muuta kuin kehonsa äärirajat. Tämäkään ei ole merkki siitä, että tekisi harjoituksen väärin tai se olisi epäonnistunut. Myös se, että ei tunne mitään, on tuntemus ja itseasiassa arvokas sellainen. 

Joskus olemme ajautuneet kauas kehostamme emmekä tunnista sitä tai sen tarpeita. Kun alamme pikkuhiljaa tutustua kehoomme sisäisen kokemuksen kautta, huomaamme, että keho on puolellamme, vaikka se ei aina näyttäisi siltä kuin haluamme tai toimisi niin kuin haluamme.

2. Kehon kautta yhteys omiin tunteisiin

Jokaisella tunteella on vastaavuutensa kehossa ja kehomeditaation aikana voikin nousta esiin erilaisia tunteita. Keho on eräänlainen tunteiden tulkki. Tunteen tunnistaminen kehon kautta voi olla helpompaa kuin suoraan sanoittaa koettua tunnetta. 

Esimerkiksi pelko tai suru voi tuntua puristuksena tai möykkynä rintakehän ja pallean alueella, jännitys tai innostus voi tuntua mahanpohjassa kihelmöintinä ja inho puistatuksena tai vilunväreinä kehossa. Kehon kautta voi oppia tunnistamaan myös tunteen eri vaiheet. Tunteen herätessä, sen keskivaiheilla ja lopussa tuntemukset kehossa voivat olla erilaisia. 

3. Automaattisesta reaktiosta valittuun reaktioon

Joskus esiin nousevat tuntemukset voivat olla liikaa eikä harjoitus tunnu hyvältä. Kehomeditaation ei tarvitse olla mikään kärsimysnäytelmä ja esimerkiksi kipua tai epämiellyttävää oloa tulee kokea vain oman sietokyvyn rajoissa. Kaikessa mindfulness-harjoittelussa tulee muistaa kunnioittaa omaa sietoikkunaa.

Kun olet tullut tietoiseksi kokemuksestasi, voit tietoisesti päättää, miten reagoit siihen. Voit esimerkiksi vaihtaa asentoa (tietoinen päätös) tai esimerkiksi valita hengittää mielikuvissa kipeää kehonosaa kohti muutaman hengenvedon ajan, jolloin tietoisesti valitset olla epämiellyttävän tuntemuksen kanssa läsnä. Näin valitset itse, miten reagoit etkä anna mielen autopilotin tehdä kaikkia valintoja puolestasi. Mielen autopilotista olen kirjoittanut enemmän aiemmassa blogipostauksessa Näin hallitset mielen autopilottia mindfulness-harjoitusten avulla.

Koska myös kehon tuntemukset ovat muuttuvia, hetken päästä kyseistä tuntemusta ei välttämättä enää olekaan. Erilaiset tuntemukset nousevat esiin ja sitten katoavat, kunnes esiin nousee seuraava tuntemus.

4. Kehosi kertoo, mitä sinulle kuuluu

Kehomeditaation tarkoituksena ja päämääränä ei ole rentoutuminen, mutta kuitenkin sillä on useimpiin rauhoittava ja rentouttava vaikutus. En ole varmastikaan ainut, joka on usemman kerran nukahtanut kehomeditaation aikana. Keho rauhoittuu jo pelkästään siitä, että suuntaamme huomion siihen. Aivan kuten tunteet haluavat tulla tunnetuksi, kehomme haluaa tulla koetuksi.

Kehosi on aina paikalla ja valmiina kertomaan, mitä sinulle kuuluu. Keho kerää, suodattaa ja tallentaa kokemuksemme, tunteemme ja ajatuksemme. Ja siksi se on myös oman meditaationsa ansainnut. Kehomeditaatio on yksi maksuttomista mindfulness-harjoituksistani, jotka saat itsellesi täältä.